John Grisham: Joulua pakoon

Lainasin kirjan jo joulukuun alussa, mutta olin suunnitellut jättäväni sen lukemisen lähemmäksi joulua. Muutama päivä sitten katselin telkkarista kirjasta tehdyn elokuvan. Silloin en vielä osannut ajatella, että yöpöydälläni olevassa kirjojen kasassa tuo kirja odotti. Vasta lukiessani takakantta tajusin yhteyden. Noh, kirjahan on lähes aina parempi kuin elokuva, joten en antanut sen häiritä.

Kirjassa Luther ja Nora Krankin ainoa tytär muutta hieman ennen joulua Peruun. Tulossa on ensimmäinen joulu kun heidän tyttärensä ei ole kotona. Luther on laskenut heidän edellisvuonna jouluun kuluttamansa rahat ja loppusumma on huikea reilu 6000 dollaria. Hän päättää säästää tänä vuonna ja muutta jouluperinteitään. Muut kadun asukkaat valmistelevat perinteiseen tapaan joulua, koristellen talojaan, hankkien joulukuusia ja lähetellen joulukortte. Krankit puolestaan ovat päättäneet jättää kaikki tuollaiset hullutukset ja valmistautuvat omalla tavallaan erilaiseen joulun viettoon. 

Krankkien uudet suunnitelmat saavat naapuruston vihat niskoilleen ja he käyvät kamppailua joulua vastaan. Kaikkea jouluun liittyvää tuputetaan joka puolelta ja välillä he eivät uskalla edes poistua talostaan. Joulu lähestyy ja he ovat pitäneet tiukasti kiinni kaikista suunnitelmistaan. Seuraavana päivänä olisi lähtö matkalle ja voisivat unohtaa jouluhössötyksen.

Kirja on ihan ok, joku voisi sanoa jopa viihdyttävä. Itse pidän joulusta, joten aihe ei juurikaan uponnut minuun. Tämä tulikin luettua hieman hauki on kala -tyylisesti. Elokuva on tehty niin kirjan mukaisesti, että suuriakaan eroja tapahtumissa tai niiden kulussa ei ollut. Näin ollen kirja ei antanut juuri mitään uutta tai mielenkiintoista. Tuntuikin kuin lukisi kirjaa toista kertaa putkeen.

John Grisham: Joulua pakoon

Skipping Christmas 2001

WSOY 2002, s. 180

John Grisham: Lakimiehet

Eräänä päivänä 31-vuotias David Zincin saa tarpeekseen työskentelystä  suuressa asianajotoimistosta, jossa oli toiminut useamman vuoden vanhempana osakkaana. Hän lähtee "karkuun" työpaikaltaan ja löytää baarin, jossa viettää melkein koko päivän. Kun baarimikko saattaa hänet taksiin, hän ei tiedä minne  mennä ja mitä tehdä. Vaimoaan hän ei halua nähdä vielä. Hän joutuu Finley ja Figgin lakitoimistoon, johon ihastuu heti ja haluaa töihin kyseiseen yritykseen.

Finley & Figg on pieni kahden miehen asianajotoimisto, jonka toiminta perustui tapaturmatapausten hankkimiseen. Vanhempi osakas Oscar Finley on 62-vuotias, joka ajattelee vain avioeroa ja eläkkeelle jäämistä. Kumpaankaan hänellä ei ole varaa. Aikaisemmin järjestyspoliisina toiminut Oscar oli meinannut joutua vankilaan ja hänet oli irtisanottu poliisista liian ronskien otteiden vuoksi. Hän opiskeli asianajajaksi ja kun ei löytänyt työpaikkaa, perusti oman yrityksen, mistä oli kulunut jo yli 30 vuotta.

Firman nuorempi osakas Wally Figg on 45-vuotias alkoholisoitunut itseään kovaotteisena pitävä lakimies. Hänen työskentelytapansa ovat vähintään kysenalaisia ja rikkovat toisinaan räikeästi lakia. Hänen unelmansa oli nähdä itsensä mainostamassa televisiossa, mutta hänen oli tyydyttävä muunlaiseen mainostamiseen. Mainoksia saattoi löytää puistonpenkeiltä, takseista, puhelinpylväistä ja jopa bingo-lapuista. Osakkaiden välillä kävi ainainen riita muun muassa mainostamisesta. Osakkaiden erotuomarina toimi heidän sihteerinsä Rochelle, joka alkujaan oli ollut yrityksen asiakas, mutta monen mutkan kautta ajautunut töihin firmaan. Lisäksi yrityksestä löytyi koira AC. 

Wally unelmoi nopeasta rikastumisesta suuren oikeusjutun myötä. Eräänä päivänä hänen eteensä tupsahtaa tapaus, jota ei voi ohittaa. Dollarin kuvat silmissään hän nostaa ryhmäkanteen suurta lääkefirmaa vastaan. Saman olivat tehneet monet muut huippuasianajajat ympäri maan. Kaikki ei kuitenkaan ole niin selvää kuin alussa vaikuttaa...

Alku kirjasta imi täydellä teholla mukaansa. Mielenkiintoisen alun jälkeen kirja muodostuikin tasapaksuksi oikeustaisteluksi, ennalta-arvattavia tapahtumia vain odotti tapahtuvaksi. Loppu pelasti hieman, mutta sekään ei enää onnistunut imemään itseäni takaisin tarinaan. Kirjan hahmot sen sijaan olivat mielenkiintoisia. Sympaattinen kaikkia auttava David, ärsyttävä itsestään liikoja luuleva Wally, katkeroitunut Oscar sekä oman arvon tunteva Rochella. En täysin tyrmää kirjaa, mutta parempaakin Grishamin tuotantoa on olemassa.

John Grisham: Lakimies
The Litigators 2011
WSOY 2012, s. 349