sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Unto Tarkkonen: Talvisodan miehet

Kirja kertoo Laatokan Karjalan taisteluista talvisodan aikana. Kertomus perustuu luutnantti Martti Mustosen kirjoittamiin muistelmiin sekä kersantti Simo Gröhnin nauhoitettuihin haastetteluihin. Mustonen toimi 3 KKK/JR 36:n päällikkönä ja Gröhn palveli samassa komppaniassa.

Arkkitehti Martti Mustonen lähettää perheensä maalle turvaan pommituksia. Itse hän jää odottamaan palvelukseenastumismääräytstä, joka eräänä yönä kutsuu reservin vänrikin astumaan palvelukseen. Hänen tulisi matkustaa mahdollisimman nopeasti Joensuuhun. Mustosesta tehdään joukkueenjohtaja ja komppanian korpivaellus alkaa.

Mustosen joukkue on menestyksekäs mottitaktiikassaan ja he valtaavat motittamiaan vihollisten alueita. Samanaikaisesti joukkue kärsii myös tappioita. Menestyksekkäitä hyökkäyksiä seuraa siirto seuraavaan paikkaan ja Mustosen järkytykseksi heidän joukkueensa tilalle tulee nuorista hädin tuskin täysi-ikäisistä miehistä koottu joukkue. Nuoret miehet kuitenkin muuttuvat nopeassa ajassa päteviksi sotilaiksi ja menestyvät kaukopartiomatkoillaan.

Mustosen joukkue on kärsimistään tappioista huolimatta uudessakin kohteessa menestyksekäs. Tappioita kärsitään jatkuvasti puolin ja toisin. Propaganda lisääntyy, mutta suomalaisten sotilaiden usko säilyy. Huhuja rauhansopimuksesta kiirii myös Laatokalla taistelevien miesten korviin, mutta painostus ja puolustus ovat edelleen voimakasta. Taistelu Laatokan herruudesta käy kuumana aivan rauhaan asti. Rauhan tultua suomalaiset joutuvat perääntymään ja osa jättämään kotinsa rajan taakse. Mustonenkin pääsee vihdoin palaamaan kotiin perheensä luokse.

Sotakirjat eivät ole suosikkejani. Tässä kirjassa oli hienoa, että tapahtumat pohjautuivat tositapahtumiin ja sotilaiden kertomuksiin. Joskin osa tapahtumista oli lähes uskomattomia. Mielialat aaltoilivat kirjan mukana melkoisesti. Kuvailut sodan kauhuista ja menetyksistä sekoitettuna menestyksiin ja sotilaiden iloon rintamalla. Sotilaiden oloista ei juurikaan kerrottu. Mielikuvaksi jäikin huomattavasti paremmat olot, kuin mitä ne varmasti olivat.

 Tapahtumat kulkivat nopeatempoisesti eteenpäin ja yksityiskohtaiset kertomukset tapahtumista jäi valitettavan vähäisiksi. Joukkue vaihtoi useampaan kertaan paikkaa ja kartasta joutui seuraamaan, missä milloinkin mennään. Onneksi kirjaan oli lisätty kartta alueesta johon tapahtumat sijoittuivat. Tapahtumat olivat välillä melko uskomattomia ja runsas määrä sotilaiden nimiä sekoitti välillä. 

Unto Tarkkonen: Talvisodan miehet
Tammi 2006, s. 188.


Osallistun tällä kirjalla Ihminen sodassa-haasteeseen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti